Jeee, ankanpoikia!

Sunnuntaina (eli tänään 24.5.) olisi ollut ankanpoikien kuoriutumis päivä, mutta pienen riiviöt päättivätkin kuoriutua muutama päivä etuajassa! Torstaina alkoi jo kuulua kova piipitys hautomakoneesta (poikaset rikkovat ilma "kuplan" juuri ennen kuoriutumista ja alkavat piipittää, ja se kuuluu myös munan ulkopuolelle) ja munan kuorissa oli pieniä säröjä :)
Munia oli hautomossa aluksi kymmenen, mutta kaksi meni kesken joten kahdeksan poikasta oli odotettavissa kuoriutua!

sieltä se tulee!

Arvatkaa iskikö paniikki kun en ollut vielä mitään valmiiksi laittanut!
Sain tutuilta, samoilta joilta hautomakone oli lainassa, lainaan ison vanhan akvaarion joka olisi hyvä ensikoti poikasille. Siihen päälle vaan lämpölamppu ja verkko ja pohjalle pyyhe aluksi, myöhemmin sinne voi laittaa vaikkapa purua. Maitopurkista askartelin vesikupin koska poikasille pitää olla todella matalareunainen vesiastia etteivät vahingossa huku sinne ja myös maitopurkista tekeytyi hyvä ruokakaukalo :)

Ensimmäinen poikanen kuoriutui torstai aamuna aikaiseen, noin klo 04.30 ja toinen poikanen oli kuoriutunut päivällä 10-12 välillä. Iltapäivästä alkoikin sitten kuoriutua vauhdilla! Kaksi ekaa olivat jo kuivaneen niin paljon että vein ne tallin varustehuoneessa olevaan akvaarioon. Seuraavat kolme kuoriutui tosi nopeasti ja kunhan niistä ensimmäisenä kuoriutunut oli kuivunut vein sen talliin muiden kaveriksi ja jätin kaksi muuta vielä hoputtamaan loppujen kuoriutumista :) Kun kolmesta viimoisesta munasta ensimmäinen kuoriutui ja kuivui vein loput kuoriutuneet ankat talliin ja jätin kaksi munaa vielä hautomoon, koska ne olivat paljon jäljessä muita.
Torstai iltana ennenkun menin nukkumaan kuoriutui toinen ja yön aikana oli toinenkin lopulta kuoriutunut ja kummatkin olivat tosi reippaita mutta myös tosi väsyneitä.. Loppu yöstä en sitten nukkunutkaan kunnolla kun piti käydä vähän väliä katsomassa että niillä oli kaikki kunnossa ja aamulla joskus hieman ennen seitsemää vein ne sitten muiden sekaan :)

Numero yksi :)

punainen lämpölamppu tekee kuvastakin ihan punaisen

Oli todella mielenkiintoista seurata ankanpojan taistelua irti kuorestaan, välillä se näytti hieman epätoivoiselta, mutta auttaakkaan ei saanut koska kuoriutuminen ja poikasen ponnistelut pois kuoresta vaikuttavat poikasen kehitykseen. Liika auttaminen saattaa vammauttaa poikasen ja se voi jäädä kehitysvammaiseksi tai kuolla liian heikkona. Yhtä poikasta jouduin ihan vähän avittamaan kun väsähti tyystin.. aluksi se näytti siltä ettei pääse kuoriutumisen jälkeen jaloilleen ja pelkäsin jo pahinta mutta lopulta se siitä tokeni ja ihan samallalailla viipottaa menemään kuin muutkin :)

Poikasille tarjosin aluksi keitettyä kananmunaa ja kermaviiliä, perjantaina ei vielä ruoka aamusta maistunut kenellekkään, mutta illasta jo muutamat alkoivat syömään kun sormen päästä niille tarjosin jokaiselle ruokaa erikseen :) Eilen ja tänään ovat jo syöneet kaukalosta kun sinne olen sapuskaa laittanut ja nyt kananmunan ja kermaviilin lisäksi syövät liotettuja kaurahiutaleita ja poikasrehua :) Myös voikukan lehdet on herkkua :D
Vesikuppi oli aluksi outo mutta nyt siinä on jo kiva kastella räpylöitä ja yrittää hieman myös kylpeä :D Eli vettä saa olla vaihtamassa koko ajan!

Tänään poikaset kävivät ekaa kertaa ulkona :) Niillä on ulkoaitauksena kaneille tarkoitettu ulkoaitaus johon saan myös "katon" päälle, kunhan ovat isompia niin uskaltaa jättää aitaukseen itsekseen eikä tarvitse pelätä, että varikset tai kissa käy niitä viemässä!
Laitoin aitaukseen matala reunaisen astian jossa mahtuivat harjoittelemaan kylpemistä. Aluksi eivät meinanneet uskaltaa liikkua mihinkään. Tuumivat vain ämpäristä (jolla kuljetan niitä, eivät pääse hyppää pois sieltä :D ) että mikä ihmeen juttu tämä on ja uskaliaimmat kipittivät kyydillä minun syliin turvaan kun istui itse niiden kanssa aitauksessa :D Hetken tuumailun jälkeen alkoi uteliaisuus saada voiton ja rupesivat heinää tutkailemaan ja kiertelemään ympäri aitausta. Osa kävi jo vedessäkin uiskentelemassa, mutta vaan nopeaa :) Aina kun aurinko meni pilveen kipittivät ankat minun syliin istumaan ja lämmittelemään ja taas kun aurinko paistoi lähtivät tutkimaan paikkoja :D

On ne kyllä vaan aivan ihania ja on se vaikea luopua neljästä kahden viikon päästä! Jannelle olen luvannut että yhdestä ankasta saa kasvattaa paisti ankan, mutta kyllä kun se hetki tulee että paistia olisi ruvettava valmistamaan voi pieni sota syttyä (itsehän olen nostanut käden ilmaan siitä hommasta).. Minä en halua syödä omia eläimiä - eri asia olisi jos tarkoituksella kasvatettaisiin lihaksi, mutta lemmikit on lemmikkejä ei syötävää.. mutta.. luvattu mikä luvattu.. jää minulle sitten vielä kolme ankkaa lemmikiksi pihalle taapertamaan :)

Pahoittelen kännykkä kuvia, eiköhän blogiin tule lähiaikoina se kunnon kuvapostaus, joten sitten saatte vähän kuvaa siitä mitä meiltä pihasta löytyy :D Kunhan sen kunnon kameran haen porukoilta lainaan :P Loppuun viellä video pienten ulkoilusta!