Toipan matkassa: Aamu pakkasia ja maastolenkkejä!

Nyt ne alko, aamupakkaset! *HYRRRRR*
En ole yhtään talvi ihmisiä, mun puolesta aina vois olla kesä ja vähintään +15 lämmintä.
Olen hieman ~~todella~~ kateellinen mein mummolle ja ukille. He ovat jo useampana vuonna ottaneet loka-/marraskuun vaiheessa suunnaksi Turkin ja ovat siellä tammikuuhun saakka minkä jälkeen vaihtavat muutamaksi kuukaudeksi Kyprokselle ja sitten tulevat takas suomeen :) Kelpais mullekkin!

Toippiksella on ehkä maailman söpöin loimi!

Tuntuu että ilman viilentyminen on saanut heposetkin virkeimmiksi!

Käytiin sunnuntaina (25.10.) Minnin kanssa maastoilemassa illemmasta niin, että alkoi jo kotia päin tullessa hieman hämärtämään.

Minni vaikutti aika laiskalta aluksi. Käytiin kiertämässä n. 5km mittainen lenkki ensin tietä pitkin Tikulle ja siitä heidän metsään tekemälle ajoradalle (Tikun hevosten treeni lenkkejä). Kiipeiltiin muutamat rinteet ylös ja tultiin pellon kautta takas tielle.
Minni on aivan rakastunut Tikun lv-ruuna Hottikseen. Hassuahan tästä tekee sen että Tikulla on pihassa myös sh-ori mutta se ei aiheuta Minnissä mitään reaktiota. Tammani on selvästi jonkin sortin roturasisti ja myöskin puumahevonen! Hottis on nimittäin 16 vuotta Minniä nuorempi eli 4 vuotias :D
Video (kylläkin eri reissulta) kun tullaan Hottiksen tarhan kohdalle ehkä kertoo tästä rakkaudesta enemmän kun tuhat sanaa :)

Kun oltiin selvitty tästä rakkausmyrskystä, ajattelin että ravataan rauhallisesti Välitien risteykseen saakka. No alku meni hyvin, Minni ravasi rennosti ja kepeästi, mutta pienen nyppylän jälkeen tamma yhtäkkiä nosti pään ylös ja kerkesin vaan tajuta, että jokin rysähti oikealla puolella koivikossa ja näin tumman hahmon kun Minni pomppas sivulle ja siitä loikan eteenpäin ja lähti kiitoravilla (ihme kyllä ei nostanut laukkaa o.O) kotia kohti (oletettavasti hirvi kiitäen toiseen suuntaan niin että rytinä kuului) ja minä yritän haroa jaustinta takaisin jalkaan ja kun sen saan alan pidättämään Minniä joka ei todellakaan ollut sitä mieltä että jää Herra/Rouva hirven kanssa juttelemaan ja kipitti minkä kintuistaan pääsi kotia päin.
Lopulta sain sen kuuntelemaan, ohjansin välitielle ja hissukseen rauhottelin takaisin rauhallisempaan raviin ja pienen matkan ravattuani hallitusti ja hissukseen hiljensin käyntiin ja vedin itsekkin henkeä :D Yllättävän kovaa tuo vanha mammakin pääsee kun siitä siltä tuntuu!
Loppu matka kotiin meni hieman jännittyneenä. Käynnissä kuulin että tamman oikea etukenkä kilisi ja kotona totesin, että oli hieman löystynyt. Onneksi Tiku tuli seuraavana päivänä laittaa sen takas kunnolla kiini :)

Maanantaina (26.10), koska Minnillä oli kenkä irti, kävin Toipalla ajamassa 4km lenkin. Jätkä oli myös tosi virkeä ja olisi vain halunnut ravata. Kun päästiin rokansalontielle ajattelin ravuuttaa sitä vain pienen pätkän (ponilla kun ei kunto ole hyvä), mutta Toippa oli sitä mieltä, että se ei riitä alkuunkaan. Poni rikkoi käynnistä koko ajan raville ja lopulta annoin periksi ja päästin ponin ravaamaan koko matkan pasasen risteykseen saakka. Edelleen Toippis olisi halunnut mennä, mutta nyt pidin käynti-linjan :)

Tiku tuli vähän heidän jälkeensä Tepsialla (18v sh-tamma) vastaan ja lähti saattamaan meitä kotiin :) Toippis katsoi silmät kiiluen Tepsiaa ja käveli niin reippaana ja pörheänä näyttäen parastaan :D Välillä se hörähteli ja ravasi Tepsin vierelle, mutta vasta lämpöä ei herunut :) Tiku ja Tepsi saattoi meidät välitien risteykseen ja kun he kääntyivät takas kotia päin alkoi suru Toippiksella. Se hirnui ja inisi Tepsin perään mutta yllättävän hyvin silti suostui jatkamaan kotiapäin.
Otettiin viellä muutamat pienet ravi pätkät ja koska Toippa oli lenkin jälkeen ryntäiltä märkä päätin jättää sen sisälle kuivumaan ja hain Minnin sille seuraksi odottamaan, että Tiku tulee kengittämään :)

Eilen aamupäivällä päätin lähteä Minnillä hieman pidemmälle maastolenkille. Kun menin hakemaan Minniä tarhasta, kuului harjun takaa laukaus ja hetken mietin maastoon lähtöä, mutta päätin kuitenkin lähteä kun kerrankin taas pääsi. Lapset oli mummolassa yötä ja tarkoitus olisi hakea ne iltapäivästä, joten hyvin oli aikaa käydä ratsastamassa.
Totesin kuitenkin, että parempi pysyä rokansalontiellä ja välttää metsätiet hirvenmetsästäjien takia. En halua mennä hevosen kanssa häiritsemään metsästystä ja kerran olen juuri Minnin kanssa ottanut kiirelähdöt kun hirvikoira ampaisi metsästä haukkumaan Minnin jalkoihin ja myös samalla näykkäisi muutaman kerran. Minni säikähti ja lähti karkuun ja hetki meni, että sain sen pysähtymään kun koira juoksi jonkun matkaa perässä haukkuen :/
Otettiin suunnaksi 62:nen (isotie) jonne meiltä on n. 6km. Okei, ei tämä nyt pitkä matka ole - 12km yhteensä, mutta ollaan nyt keretty käymään vaan lyhyitä 5-6km lenkkejä niin onhan se tuplat siihen nähden :)
En nyt jaarittele lenkistä sen tarkemmin. Se meni kokonaisuudessaan hyvin. Kerran jouduin -tai oikeastaan vapaaehtoisesti nousin - nousemaan selästä kun Minni alkulenkistä säikähti nappurin sora-autoa ja kun se tuli toisen kerran vastaa ja huomasin Minnistä, että jännittyi eikä meillä ollut tilaa väistää tietä enempää, totesin selästä poistumisen turvallisimmaksi ja fiksuimmaksi vaihto ehdoksi sora-auton kuljettajan ja itseni kannalta :) Kun auto oli mennyt ohi ~~ja Minni peruuttanut ojaan~~ nousin takaisin selkään ja jatkettin loppumatka ilman hämminkejä :) Tältä lenkiltä otin kännylällä, kylläkin hieman yksi toikkoisia, kuvia joten niitä nyt sitten pläjäys tähän loppuun!