tiistai 1. joulukuuta 2015

Vanhuusko vain..

..se vaivaa Minniä?

Kun on saman hevosen kanssa touhuaa aikalailla päivittäin 10 vuoden ajan huomaa pienistäkin asioista jos hevosen käytös tai olemus muuttuu.
1.
Eilen aamulla kerkesin jo hieman huolestumaan kun menin talliin aamulla ja Minni ei ollutkaan karsinan oven yli kuikuilemassa ulos pääsyä ja aamuheiniä. Menin nopeasti karsinalle ja Minni seisoi seinän vieressä puol unisen näköisenä päätä roikottaen katse takaseinään päin.. Menin sen luokse ja siinä vaiheessa se selvästi havahtui. Kuuntelin heti suolistoäänet, kokeilin sykkeen ja mittasin lämmön - kaikki normaalia.
Talutin tamman ulos ja lähdin kävelyttämään tarhaan. Tarhalle päästyä se alkoikin jo normaalin tapaan huutelemaan Toipalle (yleensä talutan ne samaan aikaan ulos). Laskin sen irti ja tamma käyttäytyi ja liikkui ihan niikun aina - ravaten portin edessä edes takas ja huudellen Toipalle.
Kävin hakemassa Toipan ja heinät ja kummatkin alkoivat heti syömään.

2.

3.
Olen huomannut tässä jo jonkin aikaa sitten, että Minnin kuulo on hieman heikentynyt. Se ei enää reagoi sellaisiin asioihin mihin ennen reagoi heti, esimerkiksi jos tulen pihalle tai menen portille se katsoi heti minua päin. Välillä jos se on peppu portille päin syömässä heiniä, pystyn kävelemään todella lähelle ennenkun se havahtuu tulooni - tämä ei ennen onnistunut vaan tamma kääntyi heti kun askeleet läheni porttia.
Kuulon heikentymisen aikaan huomasin myös sen, että Minni tukeutuu Toippaan paljon enemmän. Jos Toippa kävelee tarhan toiseen päätyy ja Minni on syömässä heiniä, alkaa Minni heti vilkuilemaan sen suuntaan ja jos Toippa ei tule takaisin kävelee Minni sen luokse ja sitten ne yhdessä tulevat takaisin heinille.

Yksin jääminen on senkin takia Minnille paljon suurempi asia kuin ennen. Toippa ei tarvitse kuin ottaa portin ulkopuolelle niin tamma muuttuu todella levottomaksi. Tallissa sama homma vaikka olisikin heinää tms. virikkeenä.
Koko sen ajan mitä Toippa ei ole Minnin kanssa tarhassa tai tallissa, se huutelee, ravaa edes takas ja stressaa välillä jopa niin paljon, että hikoaa.
Olen joskus jättänyt sen Toipan lenkin ajaksi sisälle, jotta lampaista olisi sille seuraa, mutta ei se auta.

4.

5.
Lulen että myös kummassakin silmässä pahentunut kaihi, voi olla myös osasyy toiseen tukeutumisessa. Minni kuitenkin näkee viellä hyvin, ainakin reagoi näkö kokeeseen, mutta voihan se olla että näkö kuitenkin on hieman heikennyt jo.
Vanhuus ei tule yksin - eikö se niin sanota..

Onneksi yksi positiivinen asia on se, että tamma on pysynyt hyvässä kunnossa! Se ei ole ollenkaan liian laiha, vaikka lihasta saisikin olla enemmän. Mutta ottaen huomioon sen tämän hetkisen liikutus määrään ja iän, ei ole ihmekkään että lihasta ei ole niin kuin ennen.

6.

7.
Seurailen sen olemusta koko ajan ja nykyään viellä tarkemmin ja soitan kyllä eläinlääkärille jos tarve on. Osaan kuitenkin itse hyvin arvioida hevosen olemusta ja terveyden tilaa ja kun ei oikein hyviä kokemuksia ole eläinlääkärin käynneistä niin soitan sitten vasta kun oikeasti tarve.

Blogi asiaa sen verran, että olen huomannut ettei tätä kovinkaan moni lue. Ei se sinäänsä ole ongelma, mutta toivoisin että kun luet tekstejä, ihan vaan ohimennen niin kommentoi jotain pientä edes! Kommentin jättäminen on kuitenkin sellainen mukava ele jota varmasti jokainen bloggaaja arvostaa, vaikka se ei aina niin positiivinen asia ole. Ihan suorat herjaus viestit poistan, mutta älkää pelätkö - en ihan vähästä säikähdä ;)

Mikä kuvista oli mieleisesi?

1 kommentti:

  1. Voi Minni, toivottavasti näkö ei lähde siltä ihan kokonaan! Mutta kyllähän vanhuus heppoja muuttaa, Petusta on ainakin tullut tavallista rauhallisempi ja samalla huomionkipeämpi. Ja jos Nita poistuu näköpiiristä edes sekunniksi, niin se alkaa heti hirnumaan superhuolissaan sen perään... Voi pöljä vanha karvakasa :')

    VastaaPoista

Kommentoida saa vapaasti risuja ja ruusuja - kaikki kommentit hyväksytään, ellei tule todella törkeää tekstiä!