Lapsiperheen elämää eläinten keskellä :)

Olen luvannut tehdä My Day -videon ja sen myös saatte, mutta koska en voi mitenkään saada kaikkea videolle niin haluan kirjoittaa millaista elämä Rokiksessa on lasten ja eläinten kanssa :)
Videon saatte sitten seuraavaan postaukseen!

talon etuovelta otettu kuva tallista, kesällä ulkonäköä hieman kohennetaan :)

 

Yllä kuvia tallista sekä ulkokarsinasta

Päiväni alkaa n. klo 8.00.
Joskus voin tietty sallia itselleni hieman enemmän unta, esim. jos Luka on valvottanut yöllä tai jos on käynyt sellainen vahinko, että olen päässyt nauttimaan Pumeksen yöelämästä (tätä kyllä tapahtuu todella harvoin..) :D Joskus taas saatan aamulla herätä ennen seitsemää ja mennä viemään hevoset ulos, mutta useimmiten kasin maissa suuntaan tallille.

Lapsiperheessä -varsinkin kun on ihan pieniä lapsia - on myös se jännä juttu, että yleensä kun olet saanut hissukseen puettua vaatteet ja olet jo ulko-ovella menossa alkaa pinnasängystä kuulua ölinää. Noh, jos ukko on jo töihin lähtenyt niin eihän se auta tallille lähteä ja jättää mukulaa huutamaan vaan se on hoidettava lapsi ensin ja hevoset sitten vasta. Jos Mila on herännyt jo, niin jätän sen Lukan kanssa katsomaan lastenohjelmia ja pyydän tulla kertomaan, jos Luka rupeaa hermostumaan :)

Todella inhottavaa kuulla puhuttavan että jos hommaa lapsia pitää luopua eläimistä, sillä ei lasten ollessa pieniä ole aikaa hoitaa lemmikkejä - paska puhetta.
Lapsiperheilläkin on oikeus omistaa hevosia/muita lemmikkejä.. ei se, että saa lapsen, tarkoita sitä että pitää luopua muusta elämästä. Onhan se aluksi hieman hankalaa ja säätämistä, mutta kun saa asiat toimimaan ok niin siitä se pikkuhiljaa ajanmyötä helpottaa :) Lapset pärjää hetken itsekseen kun käy hevoset viemässä ulos.. Se ei ole monen minuutin juttu ja varsinkin kun Mila on sen verran fiksu nuori neiti niin jos jotain tulee, hää juoksee heti ilmottamaan siitä mulle :)

tarhassa on tilaa mennä, jatkuu viel tänne kuvan taakse :)

Jade ja Toippa ulkoilee :D

Aamutallissa vain Minni saa rehuja, Toippa saa leipää tai porkkanaa, jottei meuhkaa kun Minni ruokailee.
Sen jälkeen ne menee ulos syömään aamuheinät - tai no, meillä on hevosilla ulkona tällähetkellä vapaa heinä ulkona, joten niille ei tarvitse heiniä erikseen ulos viedä päivälläkään.
Tämä on paras ratkaisu meillä sillä tosiaan AINA lapset menee hevosten edelle ja jos on jotain etten kerkeän päivällä heinää ulos viemään, niin ei tarvitse stressata, kun on iso paali koko ajan tarhassa.
Ennen vapaaseen heinään siirtymistä vein päivällä n. yhden aikaan hevosille päiväheinät.

(ja joka välissä käyn katsomassa että lapsilla kaikki ok jos ovat nukkumassa tai hereillä!)

Sillävälin kun hevoset syö rehuja katson varustehuoneessa asuvien kanien vedet ja annan niille kauraa ja heinää.
Kaneja meillä on neljä kappaletta. Sumu (n. 6kk poika) ja Nappi (n. 1v leik.poika) asustaa varustehuoneen vasempaan laitaan tehdyssä häkissä, Musti - meidän vanha herra asustaa vaustehuoneen hyllyjen alle rakennetussa 2mx50cmx50cm häkissä ja Felicia neiti asustaa varustehuoneen oikeaan päätyyn tehdyssä häkissä.
PAITSI Nappi osaa hypätä häkin reunan yli ja musti söi häkin verkkoon reijän, jota kyllä yritin paikata moneen otteeseen pupun aina sen tuhoten uudelleen, joten nyt ne kiitää menemään pitkin varustehuonetta sitten yhdessä :D Noh, riehukoot :)

(Muitakaa edelleen, jos lapset on hereillä/nukkumassa käyn jokavälissä kun vaan pystyn katsomassa et kaikk ok)

Kun hevoset on ulkona menen kanallalle katsomaan että kanoilla on vettä ja antamaan kaura/ohra sekoitusta. Jos kanat ovat ihan mahdottomasti myllänneet alusia niin tasoitan ne ja heittelen uutta purua pohjalle. Välillä vien niille kuivaheinää ja katkon ulkoa kuusen oksia, jotta saavat virikkeitä :)
Kesällä kanat on päivät ulkona vapaana tonkimassa pihamaata ja menevät 17-18 automaattisesti sisälle nukkumaan ja syömään iltakauroja.

kanat kesällä "laiduntamassa"

Koirat saavat papuja vain illalla. Aamulla katson että niillä on vettä ja ne saavat lihaisia luita (jäisiä), porkkanaa tai sitten ihan normaaleita luita. Jadella on paha taipumus haudata vesi- ja ruokakuppinsa milloin minnekkin, joten yleensä aamurutiineihini kuuluu myös kuppien etsiminen :D

Luka käy päiväunille yleensä tuossa 12-13 aikaan ja jos vaan sää salliin niin Luka nukkuu ulkona vaunuissa tallin vieressä jotta saan sillävälin siivottua karsinat ja laitettua illaksi vedet ja heinät valmiiksi. Jos taas on huono sää ja Luka nukkuu sisällä pitää mun tallihommia tehdessä käydä välillä katsomassa vielläkö poika nukkuu :)
Mila on kyllä myös todella kultainen tässä asiassa, sillä jos hän ei lähde tallihommia tekemään minun kanssani niin laitan hänelle esim. muumit telkkarista pyörimään ja samalla Mila vahtii herääkö Luka ja jos herää, tulee heti siitä minulle ilmoittamaan :)

Tallin siivoamisessa ei pitkään mene kun ei ole kuin kaksi karsinaa tällähetkellä hoidettavana.
Tosiaa päivällä hevosilla on vapaa heinä ulkona, mutta yöksi saavat kuivaheinää ja sitä säilytetään meillä tallin ylisillä. Käyn aina tallin siivouksen aikana tiputtamassa muutaman paalin alas tallin puolelle seuraavaksi pariksi illaksi, kun tallin puolella ei ole paljoa tilaa heinän säilyttämiseen.

Lukan päiväunien aikaan juoksutan myös koirat! Roki voi olla irti samalla kun siivoan tallia kun se pysyy pihassa vahtimatta, mutta Jaden juoksutan liinassa pellolla. Joskus otan koirat myös mukaan kauppareissulle jolloin vien ne koirapuistoon kiitämään tai lähden niiden kanssa kylälle lenkille, Rokiksessa kun ei ole piemän tullen valoja tienlaidassa ja yleensä päivällä ei kerkeä lenkkeilemään niiden kanssa..

Roki ja kaverin koira Riki (Ricon veli)

Kiitävä Jade!

Jos Janne on vapaalla tai tulee aikaisin töistä on mun mahdollisuus mennä ratsastamaan/ajamaan jos ei ole kerennyt tulla pimeää tai jos Jannelle ei ole kotona paljoa töitä. Meillä on uusi sauna rakenteilla ja konehallikin on viellä kesken joten hommaa on ja ymmärrän ettei Janne pitkän työpäivän jälkeen halua ensimmäisenä vahtia kitisevää lasta tai kuunnella Milan hölönpölön juttuja vaan haluaa hetken rauhaa :)
Talvisin varsinkin kerkeää yleensä pimeä yllättämään, mutta kesällä on sitten paremmat mahdollisuudet kun valosan aikan on huomattavasti pidempi!
Välillä kaverini käyvät liikuttamassa Minniä ja Toippaa, mutta heilläkin on omat juttunsa, joten eivät usein pääse..
Meillä kun kumpikaan hevonen ei ole täydessä treenissä niin en ole ottanut kovaa stressiä liikutuksesta. Nyt kun Toippa kääntyi 5-vuotiaaksi niin kesän tullessa aloitan sen kanssa ajo-harjoittelut kunnolla ja toivon että pääsisin sen kanssa treenamaan valjakko-ajoa!
Luultavasti se menee myös kesällä ratsutukseen ottamaan lisää oppia :)

 

Mila 3v ja Minni (tällöin sairastui.. onneks ei nyt enää noin laiha!)

 

Iltatallin teen n. klo 17-18, mutta kuten tuolla jo aikaisemmin kirjoitin, lapset menee hevosten edelle ja iltatalli aikakin voi mennä myöhemmäksi.
Jos on todella huono sää niin otan hevoset tietty aikaisempaa sisälle, mutta ruuat saavat vasta ns. iltatalliaikaan.
Jos en ole kerennyt päivällä siivoamaan karsinoita niin teen sen illalla ennen hevosten sisällä ottoa.
Illalla kumpikin hevonen syö väkirehut:

Minni aamu ½l kauraa
           ilta 1l kauraa, 2dl pellavaa, suola, kivennäinen, valkosipuli

Toippa aamu porkkana/leipä muutama pala
             ilta 2dl kauraa, 1dl pellavaa, kivennäinen, valkosipuli

Minni saa sen takia suolaa koska on todella huono juomaan.. Tietty nyt kun niillä on ulkona säilöheinää niin sekin vaikuttaa juomismäärään, koska säilöheinä on paljon kosteampaa. Kuivaheinää koko ajan syövät hevoset taas juovat paljon enemmän, koska eivät heinästä itsestään saa nestettä.

Hevosten jälkeen haen sisältä päivän aikana kerätyt ruuan tähteet ja vien ne kanoille. Riisi, makarooni ja puuro on niiden herkkua! :D Illalla pitää viedä puhdasta vettä uudestaan, niilläkun on paha tapa mättää vesikuppi täyteen purua ja muita alusia -.-'

Koirat saa illalla papuja, öljyä ja sillontällön myös lihaa papujen sekaan.
Roki syö n. 1,5l papuja ja Jade n. 1l + sitten kaikki lisukkeet.

Kissat käy iltaisin syömässä sisällä purkkiruokaa ja papuja, muuten ne liikkuvat ulkona milloin missäkin metsästäen hiiriä ja lintuja, sekä nukkuvat tallissa loimien päällä tai tallin ylisillä heinien seassa :)

Myy- kissa :)

Maanataisin Milalla on kerhopäivä ja silloin hevoset menevät aikasempaa ulos koska Milan kerho alkaa klo 9. Myös Milan perjantai illan baletti on sellainen, jonka vuoksi hevoset ovat sitten pidempää ulkona ja iltatalli siirtyy myöhemmäksi kuten myös kaikkien muiden ötöjen iltaruokinnat.

Tässä kohta viisi vuotta olen hevosia/muita eläimiä ja lapsia kaitsinut yhtä aikaa ja voin sanoa ettei se mahdotonta ole. Pitää vaan olla joustava ja takoa omaan päähänsä se, ettei se ole niin kamala asia jos hevoset jää joinakin päivinä pienemmälle huomiolle tai ettei kerkeä joka aamu/ilta samaan aikaan talliin tai tänään ei kerkeä koirien kanssa montaa lenkkiä tehdä, mutta sitten huomenna voikin antaa niitten riekkua mielin määrin irti puistossa tai tehdä pitkät lenkit metäsässä :)
Itse en ymärrä ihmisiä jotka tuomisevat lapsiperheet joilla on lemmikkejä heti kun ei hommia tehdä niinkun yksin asuvat tekisivät tai kuten kirjoissa sanotaan.
Lasten ollessa pieniä (alle 3v) on kaikki hieman vaikeampaa, mutta ei mahdotonta. Nyt kun Milakin on neljä vuotta ja kohta täyttää jo viisi, voi sen helposti ottaa mukaan tallille avuksi :) Karsinoitakin siivoaa kuin ammattilainen ja muutenkin osaa toimia hevosten kanssa fiksusti ja on innokas oppimaan uutta koko ajan :)

Toivottavasti jaksoitte lukea koko tekstin ja tämä ei aihuta kamalaa sotaa :D Tiedän että on ihmisiä jotka eivät missään nimessä tekisi niin kuin minä ja sitten on ihmisiä jotka ovat mun kanssa samaa mieltä. Ihmisä on erillaisia ja niin on toimintatapojakin ja uskon että kaikki silti ajattelevat lastensa ja lemmikkiensä parasta :)

keväällä irtokarvojen raaputtelua :p

Mila apuna hevosten ruokinassa :)

R.I.P. Rico

Tää päivä on ollut yksi pahimmista..
Rakas koirani Rico löytyi kuolleena tänä aamuna..
Suru on valtava, mutta nyt sillä on kaikki hyvin..
Sain viettää sen kanssa vain viisi vuotta yhteistä taivalta, mutta tiedän etten koskaan tule löytämään yhtä hienoa koiraa mitä se oli..

Ricoa jäi kaipaamaan minun ja perheeni lisäksi tarhakaveri Jade, joka on ollut ihan maassa koko päivän, sekä Roki joka on selvästi myös ymmärtänyt ettei Rico ole enää pihassa..

Syttyi taivaalle uusi tähti,

koiraenkelinä tästä maailmasta lähdit.

Nyt saat juosta lailla tuulen,

vihreille niityille ajattomuuden.

Tuskaa, kipua, surua ole ei,

uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei.

Hyvää matkaa rakas,

en ikinä unohda sinua <3

 



"Pakko hevostelu"?

Piti kirjoittaa seuraava postaus ihan muusta aiheesta, mutta tänään kun lähdin maastoon niin rupes mielessä pyörimään tälläinen asia..

Itse olen harastanut hevosia monen monta vuotta, oma hevonen on ollut kohta 10 vuotta joten tallilla on saanut rampata harvasen päivää ja oman tallin lisäksi tullut juostua myös muilla talleilla auttamassa ja ratsastamassa.

En tiedä milloin se oikein alkoi tasan tarkkaan, mutta jossain vaiheessa huomasin että tallille meno ei enää kiinnostanut.
Se ei ollut enää mukavaa ja kivaa, sinne ei enää lähtenyt reippaana ja tuuminut samalla mitähän sitä tänään hevosten kanssa tekisi vaan se oli ennemmin sitä että yritti mahdollisimman nopeasti heittää hevosille ruuat, sit ulos ja sit nopeasti sisälle tekemään jtn.. Varsinkin niinä päivinä kun tuli vettä kaatamalla tai oli tosi kylmä.
Muistan yksikin aamu kironneeni tallille menoa pitkän aikaa, kun ulkona satoi vettä kuin saavista olisi kaatanut, vaikka tallille on matkaa vain vaivaiset 50m (jos sitäkään) ja ei olisi tarvinnut kun heinät käydä nostamassa karsinan puolelle - se tuntui vaan sillon todella vaikealta ja raskaalta työltä.
Ikinä en silti ole hevosten hyvinvointia kaltoin kohdellut. Joskus olen jättänyt karsinan siivoamatta mutta sitten olen seuraavana päivänä siivonnut ne todella hyvin tai en ole pessyt vesiastiaa kunnolla vaan huuhtassut nopeasti, mutta seuraavalla kerralla sitten hangannut jo harjan kanssa.
Hevoshommista oli tullut pakko pullaa ja ikävää..

Vehmaan Talli, pv-t Iska

ex yp-heppa Varena

lv-o Chameleon Point

Kun muista tallihommista tuli pakko hommaa niin samalla ratsastus muuttui samanlaiseksi. Ratsastamaan läheteminen ei ollut enää hauskaa.. Maastot tuntuivat aina samanlaisilta ja joskus huomasin kiertäväni vain pikkulenkin ja sit nopeasti pois. "kentällä" meno tuntui paikallaan jumittamiselta eikä jaksanut keksiä mitä tekisi sillä kertaa.. Sitten tyytyi vaan kiertämään kehää pari kierrosta käynnissä ja ravissa, ehkä vähän laukkaamaan ja sit lopuksi pikkulenkki maaston kautta ja kotiin.
Joku jos oli mukana niin sitten kahden voimin jakso lähtee pidemmillekkin lenkeille.
Muille talleille ei enää huvittanut lähteä auttamaan tai ratsastamaan ja yritti keksiä aina jonkun syyn miksi ei päässyt mukaan.. Tietty lasten kanssa onkin hieman hankalampi lähteä muutenkin mutta ei nekään mitään lopullinen syy ollut.
Lopulta enää en liikuttanut kuin Larpan sillon kun kerkesi ja pääsi liikuttamaan ja sitten muut sillon kun huvitti. Tietty Minni nyt on sairatellutkin ja ollut tarkoituksella vähän lomalla, mutta Toipan kanssa olisi voinut jotain tehdäkkin vähän enemmän.



Harjun Opk, Fraza

ex yp-tamma Jenny's Girl

 Tänään mulle tuli yhtäkkiä sellanen tunne et nyt haluan lähteä ratsastamaan. Vetäsin lämpimästi päälle, hain Minnin tarhasta, harjasin sen oikein kunnolla, varustin ja lähdin metsälenkille. Pakkasta oli jtn -12 astetta ja Minnin lomailujen takia tarkoituksella valitsin hieman lyhyemmän lenkin mutta kivaa se oli silti! Keli oli mitä mahtavin ja otettiin jopa pieni ravipätkäkin :)
Tajusin lenkin aikana että ehkä väsymys ja kiinnostuksen loppuminen johtuu vähän ylläpito hevosista? Nyt kun lähdin ratsastamaan niin eka ajatus oli että onneksi ei tarvitse mennä kuin Minnillä!
Yp-hevosten ollessa laitoin ne aina etusijalle ja sitten podin huonoa omatuntoa kun jätin oman hevoseni liikuttamatta ja lopulta kiinnostus ratsastamaan/juoksuttamaan/ajamaan lähteminen loppui kokonaan. Yleensä ei ollut kuin aikaa ratsastaa/juoksuttaa yksi hevonen ja koska yp-hevonen oli hoidossa halusi että omistaja on tyytyväinen ja sitten liikutti sen tietenkin.
Tämän takia olen tullut siihen päätökseen etten ota yp-hevosia nyt ainakaan talvea vasten ihan vähään aikaan.
Jos löydän jostain sellaisen oloneuvos-lastensuper-ratsun joka soveltuisi opetusponiksi ja olisi pomminvarma mutta myös selainen joka ei tarvitsisi liikuntaa paljoa ja ei säikähtäisi pelkkästä tarhassa oleilusta, niin semmoisen voisin ottaa kesäksi ylläpitoon tytölle opetusratsuksi Toipan rinnalle.



Levälän Talli, Sumuvaltteri

Mizzi Gray "Minni"

Ehkä taas pikkuhiljaa saa innon takaisin ja yrittäisi ainakin Toipan kanssa touhuta enemmän, Minni nyt saa vietellä lepposampia päivä elämänsä loppuun saakka :)
Mutta ennemmin teen sitten ne asiat jotka täytyy ja jätän muut toissijalle. Ruokinta ja hoito on tärkeämpää kuin ratsastus vaikka hevoset periaatteessa kumpaakin tarvitsevat.
Ja uskon etten ole ainoa hevosen omistaja jolle on iskenyt tylsistyminen tai kiinnostus on loppunut. Jotkut tietty tekevät sitten radikaalimman ratkasun ja laittavat hevoset kokonaan pois tai ylläpitoon. Itsekkin suunnittelin yhdessä vaiheessa että laitan Minnin ja Toipan ylläpitoon, mutta lopulta kumosin ajatuksen. Mulla on Minnin kohdalta niin huono kokemus ylläpidossa olemisesta, etten halunnut kokea sitä enää vahingossakaan uudelleen. Kotona ne sentään hoidettaisiin hyvin ja ruokittaisiin oikein.

Mutta tosiaan, ehkä tämä tästä. Pikkuhiljaa jos alkais kiinnostus nousta ja jos vaikka saisi itsensä välillä raahattua ihan tunneillekkin :) Hevostelua en kuitenkaan koskaan ole halunnut kokonaan lopettaa, enkä voisi kuvitella elämääni ilman hevosia. Siihen kun on jo tottunut että ne pihassa hääräävät :)

 

Toivotaan että vuosi 2015 on enemmän hevosvuosi kuin 2014 :)



Aina iloisena tunnilla :)

p.s. löysimpä semmoisia kuvia että olen itse joka kuvassa hepan selässä :P

Hevoset ja poni

Ajattelin tälläkertaa kirjoittaa vähän meidän hevoseläimistä mahdollisten hevosihmisten varuulta jos sattuvat vahingossa tänne blogiin eksymään :)

Itse olen pyörinyt hevostenparissa usemman vuoden ja ammattikin tältä alalta on tullut hankittua 2008 Harjun Oppimiskeskuksen kautta :)
Kokemusta on karttunut todella paljon ravipuolelta mutta myös ratsupuoli ei ole mitenkään tuntematon osa-alue :)
Mutta enemmän nyt näistä meillä asuvista kaviojaloista:



Mizzi Gray eli Minni on -95 syntynyt lv-tamma jonka ostin vuonna 2005 (Hippoksessa on virallinen päivä 6.1.2006 koska tamma oli minulla aluksi koeajalla).
Tammalla ei ollut oltu kuin kerran selässä ja muutenkin se oli seissyt seurahevosen virkaa pitämässä viimoisen kolme vuotta, sitä ennen se juoksi huimat 26 lähtöä kohtuullisin tuloksin :)
Eihän se mikään ensihevonen ollut kun tälleen jälkeenpäin ajattelee, vei minua koeratsastuksessa joka suuntaan ja ekat viikot kotonakaan ei oikein alkanut sujua niin kuin piti.. mm. mursin ranteeni tiputtuani varmaan sadannen kerran :D
Pikkuhiljaa homma alkoi sujumaan ja tamma osottautuikin ihan mukavaksi vaikka kyllä niitä räjähdysherkkiäkin päiviä löytyi aina sillon tällön, eikä alku aikoina sillä monikaan uskaltanut ratsastaa kuumuutensa takia.






Tamma osoitti myös lahjakkuutta esteillä, koulupuolella se ei niinkään ole koskaan loistanut :D
Muutamat kisat olemme Minnin kanssa käyneet ja tuttu rynkytti menemään yhden raviohjelman, muuten ollaan enemmän maastoiltu ja se sopii meille hyvin :)

Nykyään tamma viettelee eläkepäivä ja sillon tällöin käydään maastoilemassa.
Tammalla on ollut viime vuosien aikana hieman ongelmia ja suurin niistä on eläinlääkärin toteama imeytymishäiriä (mikähän nyt oli hienolta nimeltään) jonka vuoksi ruoka ei imeydy kunnolla jolloin hevonen ei lihoa.
Tämä, sekä kesällä sterssaaminen kuumuudesta ja ötököistä saavat sen kesäisin todella pahan näköiseen kuntoon vaikka ruokamäärät olivat hurjia. Eläinlääkärin mielestä väkirehuja ei kannata kuitenkaan syöttää paljon sillä hevonen joka on todella vähällä käytöllä kehittää helposti itselleen kaviokuumeen, ähkyn tai vatsahaavan liiasta väkirehusta varsinkin kun kyseessä on herkkämahainen hevonen joka on kaksi kertaa ähkyn sairastanut, koska ruuan kulutusta ei käyttännössä ole paljoa.
Mutta näillä mennään ja syksyllä ajattelin jos tammasta luopumista mutta päätin kuitenkin katsoa ensikesään.. jos ensikesä on taas samanlainen ja hevonen menee huonoon kuntoon on mietittävä mikä on hevoselle parasta...

Huvikummun Toitoi eli Toippa on 2010 syntynyt tilasto shetlanninponi ruuna joka tuli meille 2013 ensiksi ylläpitoon mutta ostinkin sen tyttärelleni :)
Ponilla oli ohjasajettu, muttei muuten tehty viellä paljoakaan muuta nuoren ikänsä takia. Aloimme ratsuttaa sitä pikkuhiljaa ja ensimmäisenä kesänä tyttäreni kävi sillä taluttaen parissa puomiluokassa harjoittelemassa :)

Toukokuun 2014 Toippa oli ratsutuksessa ja palasi sieltä sitten kotia lisää oppineena :) Osaavan ja sopivan kokoisen ratsastajan puututtua olemme tehneet ponin kanssa enemmän töitä juoksuttaen ja Mila on ratsastanut sillä liinassa kaikkia askellajeja, mutten viellä uskalla antaa yksin mennä kun poni on nuori ja saattaa keksiä omia temppujaan :)
Ponilla ei ole viellä kärryja ja valjaita mutta joulupukki kuulemma tuo tytön ponille kärryt joilla pääsee sitten ajamaan :)
Tulevaisuudessa olisi tavoitteena että Mila saisi ponista hyvän ratsun ja pystyisi sillä kisaamaan jos näin haluaa :)

 

Ylläpitotamma Miss Laurell eli Larppa tuli 2013 joulukuussa meille ylläpitoon. Larppa on vuonna 2000 syntynyt lämminveri tamma jolla ei ole raviuraa takana vaan on ollut ratsuna aina. Sillä on enemmän menty maastossa eikä siksi osaa suurempia koulukiemuroita :) Maastossa se onkin todellinen aarre varmuutensa ansioista! Ei paljoa tätä tammaa hetkauta rekat tai traktorit vaikka tuolla kapealla hiekkatiellä vastaan tulisivatkin :)

Jos osaa pyytää tamma kulkee kauniissa muodossa ja laukkakin nousee ihan hyvin kumpaankin suuntaan. Raskauteni takia en viime kesänä montaa kertaa harmikseni tamman selässä kerennyt käymään joten kehitystäkään ei tapahtunut niin paljon kun olisin halunnut :(
Mutta kyllä se tästä viellä paremmaksi muuttuu :)

Jostain kumman syystä Minnistä tuli eniten tekstiä :D Olisi tietty tullut enemmänkin muttei kukaan olsisi sitä jaksanut lukea ;)

Jos suunnitelman menevät hyvin niin tässä talven aikana tulee hieman muutoksia tallin asukkaisiin, mutta kaikki on viellä suunnitelman alla ja toivon että asiat muuttuu todeksi! Se olisi todella hienoa!
Ensikesänä sitten tuumitaan Minnin kohtaloa kunhan näkee alkaako kaikki menemään taas alamäkeen.. :/
Toippiksella alkaa tehotreeni kunhan lumet sulaa ja Larpan kanssa mennään päiväkerrallaan :)

tästä näkee kuinka Minni laihtuu kesällä vaikka onkin vapaa heinä.. tarha vasta tehty, siksi noin karun näköinen :)

Minä ja Me

Olen syntynyt vuonna -89. Asun Puumalassa pikkuisessa omakotitalossa maalla, avopuolisoni ja kahden lapseni kanssa. Pihapiirissä häärää myös kirjava joukko eläimiä!
Opiskelin Virojoella hevostenhoitajaksi kasvatuslinjalle 2005-2008.
Ikäni olen hevosten kanssa ollut tekemisissä ja tulevan varmasti olemaan myös loppuikäni :)
Olen todella eläinrakas ja siksi niitä meilläkin on erillaisia - toiveena olisi viellä ensikesänä lampaita!

Eli en ole mitenkään kummoinen ihminen :) (oik. kuva otettu krapula aamuna - en mä oikeesti tolta näytä xD )

Tyttäreni Mila on syntynyt 2010 ja asuin ensimmäiset kolme vuotta Milan kanssa kahdestaan (jos ei lemmikkejä lasketa mukaan ;D ), Milan isä ei ole kuvioissa mukana ja tämä on kaikille osapuolille selvä homma eikä siitä puhuta, enkä puhu täälläkään. Mila on reipas, omatoiminen ja todella ihana lapsi vaikka välillä onkin vähän meinaa olla nokat vastakkain, sehän nyt kuuluu asiaan! Mila tohuaa täysiä mukana tallilla ja osaa toimia myös isojen hevosten kanssa fiksusti! Muuten tytön viikkoon kuuluu kerhot ja baletti jota harrastaa nyt toista vuotta.

Avopuolisoni Jannen tapasin reilu vuosi sitten kavereitteni kautta kun Janne oli vasta muuttanut paikkakunnalle. Pikaisen tutustumisen jälkeen huomattiin että homma toimii ja siitä se sitten lähti, muutin tosi nopeasti Jannen luokse jonne rakennettiin vanhaan navettaan karsinat hevosilleni.
Noin kuukauden seurustelun jälkeen eräänä aamuna vaan heräsin siihen tunteeseen että nyt ei ole kaikki ok.. Mietin asiaa koko päivän ja illalla kerroin Jannelle että saattaa olla sellainen mahdollisuus että olen raskaana. Järkytyshän se oli aluksi, koska olin syönyt pillereitä ja seuraavana päivänä hankittu testi sitten vahvisti asian - raskaana.
Jannella itsellään on kaksi lasta edellisestä suhteesta, joten vauvan hoito oli tuttua kummallekkin ja sen takia päätös oli helppo - nyt meitä sitten viihdyttää 19.7.2014 syntynyt pieni Luka poika :)
Luka on maailman ihanin pikkupoika joka ei turhia kiukkuile vaikka alku ei mennytkään niin kuin ajattelin.. siitä ehkä myöhemmin.
19.9.2014 Janne sitten kysyi että eiköhän mennä kihloihin ja suostuin tietysti - se mies on parasta mitä mulle on koskaan käynyt!


No.. voitte kuvitella miltä tämä kuullostaa kylän juoruakkojen korviin: yh-äiti pokaa ukon jolla oma talo maalla ja hyvin pyörivä firma. Heti muutetaan yhteen ja pistetään penska alulle jottei ukko lähde kävelemään ja sit eletään tän ukon rahoilla ja ostetaan mitä lystää ja biletetään menemään. Ukko rakentaa hevosille tallit, tarhat ja saa viel autonkin jolla ajella. On se elämä niin helppoa ja ihanaa!
Kyllä, näin tällä kyllällä asiasta puhuttiin.

Ei se nyt ihan noin todellisuudessa ole.. Tietysti tämä rokiksessa asuminen on helpottanut elämää kun oli mahdollisuus saada hevoset omaan pihaan, hevosihmiset varmaan ymmärtä tämän, ja ei tarvitse maksaa vuokraa jne. Edellisen asuntoni vuokra oli lähes 600e/kk ja tämänhetkinen äistyspäiväraha on n. 450e + elatustuki ja lapsilisät - eli ei kummoisia. Sain tietty asumistukea muttei sekään kovin paljoa asiaa helpottanut..
Olemme sopineen Jannen kanssa että minä maksan"oman" autoni laskut + dieselit ja hän maksaa muut laskut koska tietää ettei äitiysrahoilla maksella suuria summia joka kuukausi. Kunhan äitiysloma loppuu ja saan töitä rupean maksamaan enemmän talon laskuja tietenkin!
Minä hoidan suurimmin osin kaupassa käynnin, muttei Jannekaan siitä hernettä vedä nenään jos välillä siellä joutuu käymään :)
Eläintenhoito on mun vastuulla täysin ja koska minä olen niitä halunnut ottaa se on täysin selvä asia että itse ne huolehdin.

Meillä on ihan normaali parisuhde, me riidellään - sovitaan - riidellään, mutta aina saadaan sovittua asiat. Yleensä riidat alkavat siitä kun otan herkästi jonkin sanomisen loukkaavana vaikka Janne ei asiaa ole niin tarkoittanut tai mustasukkaisuus yrittää nostaa päätään (kummankin kohdalla), sovinto tulee sitten kun ymmärrän itse että ei se nyt niin paha ollut tai Janne tulee pyytämään anteeksi että sanoin asian vähän tökerösti tai on purkanut vitutustaan minuun.
Edelliset parisuhteeni ovat olleet yhtä helvettiä suoraan sanoen.. kokoajan on sai olla varpaillaan ja päässä jyskytti epäilys, sekä kumpikin vakavampi suhde on päätynyt pettämisen.. Joten ei ole helppoa yrittää olla nyt täysin rento ja varma koko ajan vaikka tiedän itse ja Janne on mulle sanonut ettei hän ikinä tekisi mitään mikä loukkaisi mua, uskon sen.
Jannen kanssa olen paljon rennompi, pystymme puhumaan kaikesta eikä hän yritä dominoida tai kontrolloida mua millään tavoin. Molemmilla on omat menomme ja emmekä soittele toistemme perään viiden minuutin välein tai kyttää muuten missä kävimme tai mitä teemme. Näin homma toimii hyvin ja kumpikin saa omaa aikaa tarpeeksi. Yritämme saada myös paljon yhteistä aikaa ja siksi lapset ovat sillon tällöin mummolassa viikonloppuja vaikka Lukakin on vasta niin pieni.

Kun asuin Milan kanssa kahdestaan ja niin olin sopinut vanhempieni kanssa että Mila on heillä viikonloppuisin jotta saan itselleni aikaa - tämä toimi todella hienosti eikä Mila ole vieraantunut minusta vaikka näin kaikki alussa väittivät. Oma aika oli tosi tärkeää koska olin itsekkin todella nuori ja elämä täysin kesken viellä, oma "vikanihan" se oli että raskaaksi tulin mutta päivääkään en ole katunut sitä etten keskeyttänyt raskautta! Nykyäänkin Mila viihtyy todella hyvin mummolassa mutta silti palaa mielellään kotiin vaikka olisi siellä usemamman yön ollutkin ja näin haluan että Lukakin oppii!
Onhan niitä vanhempia jotka eivät halua että lapset ovat poissa pieninä yötäkään ja se on minulle ok, jokainen tekee tavallaan ja minä olen todennut tämän tavan omalle kohdalleni toimivaksi.

 Päivät menee yleensä aikalailla samalla peruskaavalla eläinten takia.
Aamulla tallihommat + kaikkien ötöjen vedet ja kanojen ruuat.
Tiistaisin ja keskiviikkoisin Milalla on kerho ja perjantaisin baletti. Torstaisin käydään perhekerhossa kummakin lapsen kanssa :)
Päivällä annan hevosille viellä vähän lisää heinää ulos ja iltatallin aika on tälleen talvella viiden maissa kun Janne tulee töistä. Sillon siivoan karsinat, jos en ole päivälle kerennyt ja laitan sisälle heinät, vedet ja väkirehut sekä otan hevoset sisälle. Ruokin kanit, koirat ja kissat ja käyn laittaa kanalan yöunille :)

Kyllä se vaan niin on että talvella meinaa loppua aika hommia tehdessä kun tulee niin nopeasti pimeää :/ Päivällä jos on kerhot yms. ja Luka ei nuku kunnon unia jää suurinosa hommista sinne kun Janne tulee. Kesäisin taas helpottaa kun hevoset on ulkona 24/7!

Loppuun viellä nopea listaus meillä asuvista ötöistä :D
Hevoset: Minni, Larppa ja Toippa
Koirat: Rico, Rocky ja Jade
Kissat: Myy ja Oliver
Kanit: Felicia, Musti, Nappi ja Sumu
Kukko
Kanat: Matilda, Viiriäinen, Bettiina, Bertta, Bella ja Klenkka
sekä porukan suurin ego: Hamsteri Rambo